Apua ukrainalaisille ja syrjäytyneille suomalaisille – rukousaiheena Toivon Majatalo

/by

Juuri valmistuvan One Way Centerin lähellä on Hauholla myynnissä vanha koulu, josta One Way on tehnyt aiesopimuksen lunastaakseen sen uudeksi laupeudentyön keskukseksi.

Viime kuukausina olemme kohdanneet aivan uudenlaista hätää, myös täällä Suomessa. Miljoonien pakolaisten vaeltaessa pois sodan jaloista olemme joutuneet kysymään, miten me voisimme näitä kotinsa menettäneitä hädässä olevia ukrainalaisia auttaa.

Entiseen kunnantaloon pian valmistuva One Way Center tulee toimimaan koulutuskeskuksena koko One Wayn työlle, mutta alueen asemakaava kieltää rakennuksen käytön pysyviin asumistarkoituksiin. Tien toisella puolella olevaa entistä koulurakennusta kielto ei koske. Entisen koulurakennuksen 400 neliötä tarjoaisivat loistavat puitteet hädässä olevien lähimmäistemme auttamiseen.

Hätä kasvaa Suomessakin

Saamme päivittäin avunpyyntöjä myös suomalaisten syrjäytyneiden miesten ja naisten auttamiseksi. Osa heistä on kärsinyt päihdeongelmista, osa on joutunut muista syistä elämässään kriisiin ja odottaa, että One Way ottaisi heidän hätänsä huolekseen. Espoossa miehille tarkoitettu vastaanottokeskus ”Perjantai Koti” on lyhytaikaista apua varten, mutta se ei riitä siihen suureen tarpeeseen, jota kohtaamme nyt päivittäin ja joka tulee vielä kasvamaan lähiaikoina.

Hauhon vanha koulurakennus on nyt varattu meille pienellä käsirahalla, mutta loppusumma 144 000 euroa pitäisi suorittaa mahdollisimman pian. Haluamme jättää tämän rukousaiheeksi kaikille työmme ystäville.

”Anokaa niin teille annetaan”, sanoi Jeesus.

”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa”

Pyydämme esirukousta, että saisimme varat Hauhon vanha koulurakennuksen hankkimiseksi uudeksi laupeuden työn keskukseksi.

Jos haluat lahjoittaa varoja tätä tarkoitusta varten, sen voi tehdä
viitteellä 4006 tilille FI56 2058 1800 0076 71

Katso One Wayn Uutis Extrasta lisää asiaa kotimaan työstä ja Toivon Majatalosta

Pienet ketut viinitarhassa

/by

”Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka turmelevat viinitarhoja. Ovathan viiniköynnöksemme nupullaan.” (Kork. v. 2:15)

Uudessa testamentissa sanotaan usein ”valvokaa”. Se on kuin varoitussireeni, jonka tehtävänä on herättää meidät havainnoimaan kyseistä Raamatun tekstiä. Se on melkein kuin synonyymi ”ketuille, jotka turmelevat viinitarhaa”. Viinitarha kuvastaa Kristuksen ja ihmisen välistä rakkaussuhdetta, jonka pienet ketut haluavat turmella.

Kenenkään uskonelämä ei sammu välttämättä yhdessä yössä. Kaikki lähtee liikkeelle pienistä asioista…

Lue pastori Teppo Lehtomäen Opetusraportti ”Ottakaamme pienet ketut kiinni” Raportti-lehdestä (s. 36–38).

Lämpimät sydämet sykkivät kylmässä Mongoliassa

/by

Mongolian työssä on nähtävissä se hyvä hedelmä, jonka Jumalan rakkaus vaikuttaa. Talviset paukkupakkaset eivät voi jäädyttää halua palvella ja auttaa lähimmäisiä, sillä kaikki toiminta lepää Raamatun tuoman innoituksen ja henkilökohtaisen Jumalasuhteen varassa.

Mongolian One Way Faith Centerissä asuintiloja on remontoitu, ja ne ovat nyt valoisat ja viihtyisät. Joulukuussa 2021 keskuksessa oli yhteensä 35 henkilöä. Omavaraisuus ja joidenkin elintarvikkeiden viljely kesällä on auttanut keskusta selviytymään vaikeasta tilanteesta naapurimaiden rajojen sulkeuduttua viime vuoden koronatilanteessa. Se aiheutti elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousun ja vaikeutti lääkkeiden saantia.

Keskuksessa opiskellaan yhdessä Raamattua, pidetään lento- ja koripallo-otteluita sekä pelataan tennistä. Yhteyttä myös ympärillä asuviin ihmisiin on haluttu kehittää järjestämällä koulutustapahtumia. Joulukuussa oli suunnitteilla vanhemmuutta käsittelevä tapahtuma.

Joulun aikaan keskuksesta käytiin myös vierailulla Mungmorit-vankilassa, jossa pidettävää tilaisuutta varten harjoiteltiin musiikkia. Myös uutta vuotta juhlittiin konsertin muodossa. Viime vuonna tehtiin kaksi CD-levyä, joille laulettiin psalmeja. Lisäksi painatettiin kolme pientä kirjasta, joissa oli psalmeja ja osia Uudesta testamentista sekä pieniä saarnoja. Näitä kirjasia Lennä Jeesuksen luokse, Sakkeuksen elämänmuutos ja Maailman luominen käytetään apuna evankeliointityössä.

Kuva: Pixabay
Mongolian karua ja kylmää vuoristomaisemaa.

Lue Tiina Sinkkosen artikkeli Mongoliasta kokonaisuudessaan Raportti-lehdestä (s. 30–31)

Nuoret korostavat yhteisen rukouksen merkitystä

/by

Tampereen One Way -seurakuntaan mukaan tulleiden uusien nuorten toive toteutui, kun nuorten aikuisten iltoja alettiin järjestää syksyllä 2021.

Pastori Harri Rämö johtaa nuorten aikuisten toimintaa ja opettaa nuortenilloissa vuoroin eläkkeellä olevan baptistiseurakunnan pastorin kanssa. Nuoret osallistuvat iltojen juontamiseen, musiikkiin, miksaukseen ja kahvitukseen. Kokoontumiset on otettu hyvin vastaan, ja niissä on alkanut käydä vakiintuva joukko nuoria.

Seurakuntanuoret pitävät tärkeänä Jumalan sanan opetusta sekä yhteistä rukousta, ylistystä ja yhdessäoloa uskovien kesken. Raamattu ja rukous ovat uskonelämän pohja. Nuoret voivat myös sitoutua seurakuntaan helpommin, jos heille annetaan vastuuta ja palveluspaikkoja, joissa he voivat kasvaa kohti Kristusta seurakunnan tuella ja hengellisessä ohjauksessa.

Lue Tampereen One Way -nuorten kirjoittama artikkeli sekä seurakuntanuoren, Emilia Arikkalan henkilökohtainen todistus Raportti-lehdestä (s. 17).

Ullan rukous kuultiin taivaassa

/by

One Wayssä monilla eri vastuualueilla toimiva Ulla Kärnä on todella saanut huomata, että ”Joku” taivaassa kuulee hänen avunhuutonsa. Hänet johdatettiin mm. hakemaan töitä arkkitehtitoimistosta. – Aloitin työt siellä maaliskuussa ja syyskuussa olin jo uskossa, Ulla kertoo.

Ulla Kärnän lapsuudenkoti oli uskonnollinen ja hän oli itsekin kiinnostunut hengellisistä asioista. Lapsuudenusko ei kuitenkaan kantanut aikuisuuteen asti.

– Kouluaikana kaveripiirini muuttui, ja suuressa viisaudessani päätin olla ateisti, Ulla toteaa.

29-vuotiaana Ulla joutui pysähtymään ja tunsi, ettei selviä yksin.

– Muistan, miten illalla katselin tähtitaivasta ja huokaisin: Jos siellä taivaassa on joku, saat tehdä elämälläni mitä tahansa!

Vähän ajan kuluttua hän näki ilmoituksen työpaikasta arkkitehtitoimistossa ja haki sitä. Hakijoita oli useita, mutta Ulla sai paikan.

– Kävimme työmailla, joilla oli paljon uskovia ihmisiä. Tuntui, että uskovaiset piirittivät minua joka puolelta.

Sama piiritys jatkui rentouttavaksi aiotulla Tukholman risteilyllä, kun laivalla hänen ympärillään olikin yllättäen valtava joukko punapaitaisia ihmisiä, joiden rinnassa luki: ”Jeesus on Herra”. Yksi punapaitaisista istahti Ullan viereen ja jätti lähtiessään traktaatin penkille.

– Nappasin traktaatin laukkuuni, kun kukaan ei huomannut, ja lueskelin sitä sitten yöllä puolipimeässä, etteivät toiset näkisi. En tiedä, ymmärsinkö siitä mitään, mutta pikkuhiljaa usko alkoi avautua, ja minulle tapahtui myös paljon ihmeellisiä asioita.

Nämä ihmeelliset tapaukset puhuttelivat Ullaa, ja lopulta hän löysi Jeesuksen ja suorituksista vapaan armon elämäänsä.

Ulla tutustui One Wayn toimintaan ja löysi palvelutehtäviä ja niiden myötä kokemuksen Jumalan perheeseen kuulumisesta niin Suomessa kuin Afrikassa. Mutta mitä kaikkea matkan varrella oikein tapahtui…

Lue koko artikkeli Ulla Kärnän mielenkiintoisesta ja vaiherikkaasta elämästä Raportti-lehdestä (s. 8–9).

Teksti: Hanna Torvalds
Kuva: Mervi Itälinna
Kuvassa Ulla Malawissa vammaisen tytön ja hänen isoäitinsä luona.

Malawin työhön uutta vauhtia

/by

One Way Missionin työ Malawissa on ollut muutaman vuoden ajan säästöliekillä ja keskittynyt tukemaan 40 nuoren opiskelua ja pitämään pastorikoulutuksia. Mervi Itälinna on syksyllä 2021 maahan palattuaan saanut huomata muiden työntekijöiden kanssa selvästi, miten iso tarve työlle Malawissa edelleen on.

Viime syksynä Malawissa järjestettiin jo kahdet naistenpäivät, joihin tuli osallistujia sekä Malawista että Mosambikista. Sanjeen naistenpäivään työntekijät matkasivat autossa viisi tuntia, ja astuivat neljänkymmenen asteen lämpöön laulavien naisten ottaessa heidät vastaan lämpimään, ystävälliseen halaukseensa. Laulut raikuivat peltipurkeista tehtyjen rytmisoittimien tahdissa. Illan pimetessä koettiin aitoa afrikkalaista tunnelmaa iltanuotiolla.

Naistenpäivän ilta jatkui kirkossa pitkälle aamuyöhön. Aiemmin päivällä saatu opetus oli alkanut elää naisten mielissä ja sydämissä, moni jakoi elämäänsä, kertoi surullisia ja dramaattisiakin kohtaloitaan. Matka todelliseen muutokseen on vielä pitkä, monellakaan naisista ei ole edes Raamattua. He tarvitsevat hyvää opetusta ja hoitavaa yhteyttä. Tämä sydänten avautuminen rohkaisee suunnittelemaan naisten työn jatkoa.

Pastorikoulutuksen hedelmää seurakunnissa

Marraskuussa oli kaksiviikkoinen pastorikoulutus ugandalaisen Michael Opion johdolla. Hänellä on missio kouluttaa pastoreita, joilla ei ole ollut mahdollisuutta raamattukouluun tai muuhun teologiseen opetukseen. Koulutuksen käytännönläheisyys sai pastoreilta paljon kiitosta, ja 57 sai nyt päätökseen kaksivuotisen koulutusjakson. Tammikuussa 20 heistä jatkaa opiskelua astetta vaativammalla tasolla. He ottavat vähitellen isompaa vastuuta seurakuntatyön kokonaisuudessa. Myös pyhäkoulunopettajille on tulossa omaa opetusta.

Seurakunta myös harhaan menneille

Yksi pastoreista, Christopher, päätti jo 18-vuotiaana ryhtyä pastoriksi ja perustaa seurakunnan, koska sellaista ei hänen asuinalueellaan ollut. Häntä kiusasi ihmisten runsas alkoholin käyttö, kirkkoja ei ollut ollenkaan, mutta baareja senkin edestä. Hän päätti ottaa nämä ihmiset avosylin vastaan kirkkoonsa ja opettaa heitä. Siitä lähti muutos parempaan koko yhteisössä.

Nyt 15 vuotta myöhemmin, 34-vuotiaana nelilapsisen perheen isänä, Christopher on aloittamassa toista seurakuntaansa muutettuaan Chiringaan. Paikallisten kirkkojen ongelmaksi hän mainitsee sen, että niiden ovelta käännytetään pois elämässään harhaan menneitä, jotka eniten tarvitsisivat Jeesuksen muuttavaa voimaa. Rohkaisua ja toivoa antaa tarina noitatohtorista, joka oli kääntynyt Jeesuksen puoleen ja sanoutunut irti kaikesta noituudesta ja liittynyt seurakunnan aktiiveihin.

Aineellista apua tarvitaan

Hiv-tukiryhmien kokoontumisia oli myös viime vuoden lopulla jo kaksi, joista toisessa jaettiin osallistujille myös maissia. Nälkä ja pula ruuasta on todellisuutta Malawissa. Vaikka tarkoitus on keskittyä seurakuntatyöhön ja pastorien kouluttamiseen sekä opiskelijoiden tukemiseen, konkreettinen auttamistyö kulkee rinnalla. Kaikkia avunhakijoita ei voida käännyttää pois tyhjin käsin ja vatsoin. Kummien ja työn tukijoiden lahjoitusten ansiosta on ollut mahdollisuus antaa hieman maissia sitä kipeimmin tarvitseville. Kiitos Jumalalle, joka pitää huolen!

Malawin työ tarvitsee lisää kummeja, ja 20 seurakunnalle tarvitaan myös seurakuntakummit. Rukoilemme, että Suomen One Way -seurakunnista löytyisi henkilöitä tukemaan tätä tärkeää työtä kuukausittaisilla kummimaksuilla.

Kuva: Mervi Itälinna

Kuvassa: Naistenpäivillä saatu opetus jäi elämään mielissä ja sydämissä.

Lue Mervi Itälinnan artikkeli paluusta Malawin työhön kokonaisuudessaan Raportti-lehdestä (s. 34–35).